Tati Koufopanteli osallistui kesällä 2020 New Yorkin Brooklynissa järjestettyyn Bike Rides for Black Lives -tapahtumaan ja liikuttui kyyneliin.

”Katua ei edes näkynyt”, hän kertoo kuvaillessaan väenpaljouden tunnelmaa ja ääntä, kun sadat pyöräilijät toistelivat lainvalvonnan käsissä kuolleiden nimiä.

”Ajoimme ehkä sellaisen 80 kilometriä”, hän sanoo. ”Mutta se ei edes tuntunut missään.”

Tati lähti tapahtumasta inspiroituneena, ja alkoi miettimään keinoja, jolla hän voisi vaikuttaa asioihin. Hän otti yhteyttä Erica Fordiin, joka on perustanut LIFE Camp, Inc. -järjestön: Etelä-Jamaikan Queensissä toimivan väkivallan ennaltaehkäisyyn ja siihen puuttumiseen keskittyvän järjestön, joka oli osallistunut tapahtuman järjestämiseen.

Erica perusti LIFE Campin auttaakseen 13–24-vuotiaita nuoria saamaan koulutusta, työtä ja sosiaalisia mahdollisuuksia, joita heillä ei muuten välttämättä olisi. Järjestö keskittyy myös tarjoamaan nuorille ja perheille rauhanomaisia vaihtoehtoja väkivallalle.

”Uskomme, että terve mieli ja terve keho luovat rauhallisemman yhteisön”, Erica sanoo kuvaillessaan ryhmän tavoitetta.

Tati kertoi Ericalle asemastaan paikallisessa Trek-myymälässä, ja he alkoivat miettiä tapoja, joilla pyöräliike voisi auttaa. Vaihdettuaan ajatuksia muiden New Yorkissa toimivien Trek-myymälöiden kanssa naiset päättivät perustaa huoltokoulutusohjelman LIFE Campin lapsille.

Tati ja hänen työtoverinsa loivat yhdeksänviikkoisen opetussuunnitelman, jossa nuoria opetetaan kokoamaan ja korjaamaan polkupyöriä. Kurssiin kuuluu oppitunteja liikkeessä, kotitehtävien tekemistä ja julkista esiintymistä.

”Nuoremmille tässä on kyse vastuun ymmärtämisestä”, Tati sanoo. ”Haluamme opettaa heille asioita, jotka auttavat heitä työllistymään.”

Tati vietti nuorena aikaa sijaiskodissa, ja hänestä tuli laillisesti itsenäinen alaikäinen 17-vuotiaana. Hän aloitti töiden tekemisen varmistaakseen toimeentulonsa ja oli onnekas saadessaan osakseen esimiehiä ja johtajia, jotka auttoivat häntä eteenpäin. Heidän tukensa ja näiden työpaikkojen rutiinit auttoivat Tatia pysymään ”oikealla polulla” ja antoivat hänelle itseluottamusta ja motivaatiota saavuttaa enemmän.

”Oli erittäin tärkeää saada lopultakin tuntea, että olin hyvä jossain”, hän kertoo. ”Haluan antaa jollekin muulle saman tunteen.”

Tati on kuitenkin myös hyvin perillä ongelmista, jotka voivat estää heikommassa asemassa olevien yhteisöjen lapsia osallistumasta tämän tapaiseen ohjelmaan.

Useat opiskelijoista asuivat paikoissa, joissa ei ollut paikallista pyöräliikettä, joten he joutuivat matkustamaan päivittäin noin tunnin voidakseen osallistua. Tati järjesti heille maksuttoman kuljetuksen. Hän varmisti myös, että lapsille tarjottiin terveellinen aamiainen ja lounas ja että he saivat ruokaa myös mukaansa kotiin.

”Monien näiden lasten on pysyteltävä sisällä, koska heidän yhteisönsä ovat erittäin vaarallisia, ja näin ollen he eivät voi olla juurikaan tekemisissä muiden kanssa”, hän sanoo. ”Siksi on tärkeää, että annamme heille tilan, johon he voivat tulla oppimaan uusia asioita.”

Tatin oli kuitenkin varmistettava ensin, että lapset saapuivat ylipäätään paikalle ja osallistuivat opetukseen säännöllisesti. Hän tiesi, että se vaatii oikeanlaisen porukan.

”Se on todellinen haaste. Nämä nuoret kuuluvat riskiryhmään”, Tati selittää. ”Jos tilannetta ei tunne, voi kuvitella, että heitä ei vain kiinnosta. Oikeasti he tarvitsevat vain lisää tukea.”

”Kaikkien ohjelmassa mukana olevien avustajien oli suhtauduttava projektiin intohimoisesti”, Tati sanoo. ”Tämä ei ole niitä asioita, joita tehdään vain rutiinityönä.”

Tati kokosi muiden Trek NYC -liikkeiden työntekijöistä tiimin, jonka jäsenet mentoroivat opiskelijoita pyörähuolto-ohjelmassa. Jokaisella ohjaajalla oli opiskelija, josta he olivat suoraan vastuussa. He pitivät mentoroitavaansa yhteyttä koko viikon ajan, tekivät kotikäyntejä, seurasivat osallistumista ja oppituntityöskentelyä ja – mikä tärkeintä – antoivat lasten tietää, että mentorit olisivat aina heidän tukenaan.

Tiimi varmisti myös, että he kohtelevat lapsia lapsina, mikä oli jotain, jota monet tummaihoiset nuoret eivät olleet päässeet usein kokemaan. Tiimi pyrki parhaansa mukaan pitämään oppitunnit hauskoina, jotta opiskelijat jaksaisivat keskittyä ja olisivat niistä kiinnostuneita. Lisäksi he järjestivät usemman kerran myös pyöräretkiä oppituntien päätteeksi.

”Nuoret pitävät erityisesti sähköpyörillä ajamisesta”, Tati kertoo. ”He ovat yhtä hymyä.”

Useimmille opiskelijoille tämä oli heidän ensikosketuksensa pyöräilyyn, mihin myös Tati pystyi samaistumaan. Hän on ollut pyöräilyalalla vasta vähän yli vuoden, mutta hän on jo hämmästynyt siitä, kuinka suuren muutoksen se on saanut aikaan.

”Pidin pyöräilystä lapsena, mutta en täysin ymmärtänyt sen merkittävyyttä ennen kuin viime aikoina”, Tati selittää. ”Se auttaa lieventämään ahdistusta. Nautin todella pyörällä ajamiseen liittyvästä vapauden tunteesta.”

Tati yllättyi myös pyöräilyn mukana tulleesta yhteisöstä.

”Ennen kuin liityin osaksi Trekiä, en ollut tajunnut, että ihmiset oikeasti harrastavat yhdessä pyöräilyä”, hän kertoo. ”Halusin esitellä sellaisen yhteisön näille lapsille.”

LIFE Camp -pyörähuolto-ohjelman ensimmäiset opiskelijat valmistuivat 22. toukokuuta 2021. Valmistuneille 16–22-vuotiaille tarjottiin kaikille töitä paikallisista Trek-myymälöistä, ja heille annettiin yllätyslahjana omat upouudet polkupyörät.

Heillä on uusissa tehtävissään mahdollisuus tehdä töitä yhdessä paikallisen teknikon kanssa ja jatkaa koulutustaan, jotta he voisivat lopulta itse tehdä huoltoteknikon töitä.

Tati on onnellinen ohjelman laajenemisesta muihin kaupunkeihin ympäri maata, ja hän odottaa innolla voivansa auttaa yhä useampia pyöräliikkeitä mukauttamaan opetussuunnitelmansa yhteisönsä tarpeita vastaavaksi.

Tati kertoo, että kaikkein tärkeintä on, että hänen pyörämyymäläkollegansa jalkautuvat yhteisöön ja puhuvat ihmisten kanssa. Hän korostaa myös, miten tärkeää on olla kumppani LIFE Campin kaltaisen organisaation kanssa, jolla on jo uskottavuutta heikommassa asemassa olevissa yhteisöissä.

”Tavoitteenamme on muuttaa maailmaa saamalla yhä useampia ihmisiä ajamaan polkupyörillä”, Tati sanoo. ”Kuinka voimme käyttää pyöräliikettämme hyvän luomiseen?”