Kokosimme yhteen pakettiin maantiepyöräilyn vinkit, joiden avulla ajamisesta tulee helpompaa, mukavampaa ja tehokkaampaa

Pyörän hankinta

Pyörän valinta ja hankinta on ensimmäinen askel kohti kilometrien nielemistä maantiellä.

Rungon on ehdottomasti oltava sopivan kokoinen. Jos pyörän koossa ollaan kahden vaiheilla, miltei aina valinta kannattaa kohdistaa pienempään runkokokoon, jos pyörä on pituussuunnassa (vaakaputki) oikean kokoinen. Uutta pyörää ostettaessa kannattaa tiedustella mahdollista mitoituspalvelua, ensihuoltoa ja jatkohuoltojen hintatasoa. Koeajon avulla etenkin kokeneempi pyöräilijä saa tuntumaa pyörään. Ostettaessa pyörän tulisi olla säädetty pyöräilijälle sopivaksi.

Satula ja sen korkeus

Satula on yksi merkittävimmistä tekijöistä ajomukavuuden kannalta. Satula on hyvin henkilökohtainen ja usein sopiva malli löytyy vasta kokeilun avulla.

Oikea satulan korkeus saadaan mittaamalla jalan sisämitta (lattiasta haaraväliin) ja kertomalla se kertoimella 0.886. Satulan korkeus mitataan keskiön keskeltä satulan päälle satulaputkea seuraten.
Satulan korkeus on kohdallaan kun satulassa istuttaessa ja pyöräilykengän kantapään ollessa polkimella, jalka ojentuu suoraksi. Kun klossi kiinnitetään polkimeen, on jalka aavistuksen verran koukussa. Lantion tulee pysyä paikallaan koko poljinkierroksen aikana. Jos lantio heiluu, on satula liian korkealla.

Hyvä ajoasento

Hyvässä ajoasennossa jaksaa ajaa pidempään, ilman kurottelemista, käsien puutumista tai selkäkipuja.

Pyörä ja ajaja muodostavat biomekaanisesti saumattoman kokonaisuuden. Asento parantaa aerodynamiikkaa sekä mahdollistaa pitkien lenkkien ajamisen ilman käsien tai selän puutumista. Voimakkaasti puutuvat kädet ja kyynärvarret esimerkiksi kielivät liian alhaalla olevasta ohjaustangosta.
Useissa pyöräliikkeissä löytyy asiantuntevaa sovituspalvelua maantiepyörille, jolloin pyörän mitoitus hienosäädetään ajajalle sopivaksi ja estetään monia pitkien pyörän selässä vietettyjen aikojen mahdollisia kulumisia ja vaivoja. Voit myös itse tehdä asioita, jotta pyöräsi on mukavampi pitkään satulassa ollessa.

Muut varusteet

Pelkkä polkupyörä riittää pitkälle, mutta jo oman mukavuuden, polkemistehon ja myös liikenneturvallisuuden vuoksi myös muutama muu varuste on hankintalistan kärjessä.

Kypärä on ehdoton varuste pyöräilijälle ja kolaritilanteessa halpa henkivakuutus. Nykyaikaiset kypärät ovat kevyitä, hyvin ilmastoituja, tyylikkäitä ja helposti säädettäviä.

Pyöräilykengissä on jäykkä pohja, joka siirtää polkaisujen tuottaman voiman eteenpäin. Kenkien pitää istua jalassa napakasti, eikä ylimääräistä tilaa tarvitse juuri olla. Ajokengät valitaan yksilöllisesti oman jalan lestin mukaisesti.
Sopivat, hyvälaatuisella pehmusteella varustetut pyöräilyhousut ovat olennainen osa ajamista. Muista, että housujen tulee olla riittävän napakat. Pyöräilypaita on leikkauksiltaan lajiin sopiva, tekninen ja ihonmyötäinen. Pyöräilypaidan kolme takataskua mahdollistavat tavaroiden kuljettamisen lenkillä.

Valot ovat pimeällä pakolliset sekä edessä että takana, ja fiksu käyttää valoisalla päiväajovaloja pyöräillessäkin (ei vain autolla tai moottoripyörällä ajaessa…).

Pyöräilytekniikka

Voisi tulla mieleen, että jos lapsena on opetellut pyöräilemään, se riittää myös pitkille maantielenkeille ja säännölliseen treeniin, kun välineet vaan on hankittu. Harjoittelu tekee kuitenkin mestarin myös pyöräilytekniikassa.

Tehokas, taloudellinen ja tilanteeseen sopiva ajotekniikka edellyttää harjoittelua, keskittymistä ja mukautumista vallitseviin olosuhteisiin. Sopiva pyöritysnopeus eli kadenssi on maantiellä noin 90 kierrosta minuutissa. Sopivalla kadenssilla ajettaessa liike pysyy tasaisena läpi koko kierroksen ja voima siirtyy pyörään tehokkaasti ja taloudellisesti.

Ylämäkiajo

Ylämäessä ajajan teho-painosuhde korostuu ja hyvä hapenottokyky pääsee oikeuksiinsa. Suomessa mäet ovat lyhyitä, joskin jyrkkiä ja teräviä mäkiä löytyy myös meiltä. Vaihteilla pelaaminen ja ylämäkien harjoittelu antaa kuntoa, ajotuntumaa ja parantaa yleistä ylämäkivalmiutta.

Ylämäkeen polkiessa kadenssi putoaa, mutta se ei saisi pudota liikaa, jotta ajaminen ei mene runttaamiseksi. Nilkan liike tehostuu usein ylämäessä. Tehokkaampi nilkan liike tehostaa pohkeen käyttöä pyörityksessä.
Ylämäessä on aika ajoin noustava putkelle eli ”poljettava seisaallaan”. Satulasta ajaminen on kokonaisuutena taloudellisempaa, mutta putkelta ajettaessa pystytään hyödyntämään enemmän etureiden lihaksia. Myös rytmivaihdoksiin tarvitaan putkelta ajamista, joten sitä kannattaa harjoitella.
Ylämäessä putkelta ajettaessa tulisi pitää mahdollisimman rennosti tangosta kiinni ja pitää asento mahdollisimman avoimena. Putkella ajettaessa nilkka suoristuu ja jalkaa nostetaan tehostetusti. Putkella ajettaessa pyöritystä voi tehostaa vetämällä nostovaiheessa polvea kohti tankoa.

Kaarreajo

Kaarreajossa luottamus omaan itseen ja pyörän kykyihin voi joutua koetukselle, varsinkin kun vauhtia on reilusti.

Kovassa vauhdissa kaarteet lasketaan rohkeasti sisäpuolen polvea kallistaen. Sisäpuolen kampi on mutkassa yläasennossa. Ulkopuolisella jalalla voi kovassa vauhdissa painaa kevyesti runkoa. Myös ylävartalon tulee suuntautua pyörän tavoin sisäänpäin.
Vauhti otetaan pois ennen kurvia, eli jarrutus tapahtuu ennen kaarretta. Yleisin virhe on tulla kaarteeseen liian kovalla vauhdilla ja jarruttaa vasta kurvissa. Käytä sekä etu- että takajarrua ja muista, että etujarru on tehokkaampi jarrutuksessa.

Ryhmäajo

Porukkalenkit ja ryhmässä ajo ovat erityisesti maantiepyöräilyn hienouksia. Se on sosiaalista ja muiden imussa ajettaessa ilmanvastus on merkittävästi alhaisempi.

Ryhmässä ajaminen on aluksi haastavaa ja ylimääräistä energiaa kuluu ympäristön seuraamiseen. Kokemus opettaa kuitenkin ajamaan rennosti ryhmässä ja nauttimaan porukkalenkin eduista. Vaikka ryhmäajosta tulee rutiinia, on tarkkaavaisuuden säilyttävä ja ryhmäajon sääntöjen pysyttävä visusti mielessä.
Ryhmän keulassa ajava tekee huomattavasti kovemmin töitä kuin perässä ajavat johtuen ilmanvastuksesta. Ryhmä etenee sujuvasti kun vetovuoroa vaihdellaan ja jokainen osallistuu vetotöihin. Vetäjän paikalla tulee ajaa myös alamäissä ja pyrkiä pitämään vauhti tasaisena, jotta takaa tulevat joutuisivat jarruttamaan mahdollisimman vähän. Ensimmäisten pyöräilijöiden tulee varoittaa tiessä olevista kuopista, hidasteista, risteyksistä, lätäköistä jne. osoittamalla kädellä tai tarvittaessa huutamalla. Seuraavat pyöräilijät toistavat merkin, jotta viesti kulkee ryhmän sisällä perälle saakka.
Esimerkiksi Velogilla on jaksot tuubissa sekä ryhmässä ajosta että käytettävistä käsimerkeistä.

Pyörän huoltaminen

Kun pyörää huoltaa riittävän usein, välttyy suuremmilta remonteilta ja pyörä on jatkuvasti hyvässä kunnossa.

Pyörä on syytä pitää puhtaana, sillä etenkin hiekka, kura ja kuivuus ovat tekijöitä, jotka kuluttava voimansiirtoa eniten. Pesun jälkeen ketju kaipaa voitelua. Modernit ketjuvahat on helppo levittää ja ne ovat kestäviä ja hylkivät likaa.
Sisärenkaan vaihtaminen on huoltotyö, joka sujuu helposti amatööriltäkin. Harjoittele renkaan vaihtaminen etukäteen, jotta selviydyt siitä myös tien päällä. Yleistyneet tubeless-renkaat (joissa on paikkauslitku sisällä) säästävät usein rengasrikoilta.

Ennen jokaista lenkkiä

Muutama tarkistus on hyvä tehdä ennen jokaista lenkkiä.

Muista tarkastaa ilmanpaineet ja pumpata renkaat ennen lenkkiä. Leventyneiden renkaiden aikana on hyvä ottaa huomioon: älä aja vanhasta muistista liian suurilla rengaspaineilla. Seuraa myös renkaiden kuntoa.

Käy säännöllisesti läpi pyörän kiristettävät kohdat (ohjaustanko, ohjainlaakeri, ohjainkannatin, satulatolppa, satula, juomupullotelineet ja polkimet).

Lisää vinkkejä

Jos olet jo päässyt maantiepyöräilyn makuun ja koet, että olisi kiva säännöllistää treeniä ja kehittyä pyöräilijänä, voit lukea vinkkejä aihetta käsittelevästä artikkelistamme. Lue ”Kehity pyöräilijänä” täältä!

Kun haaveenasi on eeppinen ”Superlenkki”, kannattaa lukea aiheeseen sopiva artikkeli täältä!